Vedenjakelujärjestelmän kokonaisuuden hallinta tarkoittaa vesilaitoksen käyttäjän kannalta sitä, että poikkeustilanteessakin käyttöhenkilöstöllä on riittävä käsitys siitä kuinka vedenjakelu toimii ja onko verkoston painetaso riittävä turvaamaan veden saannin kaikille käyttäjille.
Vedenjakelujärjestelmän kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia on yksi oleellisimpia vesilaitoksen tehtäviä. Vedenjakelun toimintaa tulevaisuudessa voidaan helposti tutkia verkostomallinnusta käyttäen.
Vesijohtoverkoston mallinnus käsittää yleensä koko vedenjakelujärjestelmän laskentamallin laatimisen raakavesilähteestä yksittäiseen vedenkulutuspisteeseen saakka. Verkostomalliin sijoitetaan aina jokainen käytössä oleva pumppu ja sen tuotto- ja hyötysuhdekäyrä.
Nykyaikainen, vedenjakeluverkoston mallinnukseen käytettävä ohjelma, on yksinkertainen käyttää, antaa erittäin monipuoliset tulosten tarkastelumahdollisuudet niin karttana, kuvaajana kuin taulukkona. Hyvä mallinnusohjelma antaa mahdollisuuden tehdä mitoituksia ihan pienimpiäkin yksityiskohtia myöten.
Vesijohtoverkoston mallinnuksen tyypillisiä tehtäviä ovat mm. vesijohtoverkoston antoisuus sprinklerijärjestelmään, saneerauskohteen putkikoon määrittely ja paineenkorotusaseman pumppujen uusiminen.
Sprinklerin toimintaa vesijohtoverkostossa kuvaa linkistä avautuva video.
Viemäriverkoston mallinnukset liittyvät usein olemassa olevien viemäriosuuksien kapasiteetin selvityksiin, joko uuden tulevan rakentamisen aiheuttamaan viemäriveden määrän lisääntymiseen tai suuriin vuotovesimääriin. Saneerausten yhteydessä viemäriverkoston mallinnus tai johto-osan mitoitus varmistaa riittävän kokoisen putken rakentamisen vanhan korvattavan putken tilalle. Kuten usein, viemäriputket on rakennettu riittävän suuriksi. Käyttämällä mallinnusohjelmaa saadaan selville putken käytetty kapasiteetti, vapaa jäljellä oleva kapasiteetti, täyttöaste, voidaan varmistaa onko putki huuhtoutuva jne. Jätevedenpumppaamoiden saneerausten yhteydessä mitoitusohjelmaa hyödyntäen saadaan määriteltyä mm. sisäisen putkiston oikea koko ja valittua käyttökohteeseen sopivin pumppu.
Rakennetun ympäristön hulevesien hallinta, veden johtaminen putkissa, ojissa, viivytysratkaisut, erilaisten sadetapahtumien vaikutukset, ovat nykyisin tavanomaisia selvityksiä mm. kaavoituksen ja kiinteistöjen rakentamisen yhteydessä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hulevedet huomioidaan suunnitelmissa, sitä pienemmillä kustannuksilla rakentaminen toteutuu.
Pumppujen mitoitus ei ole vain vaaditun tuoton ja paineen mukaan pumppuluettelosta valitun pumpun määritteleminen suunnitelmaan. Yksittäisenkin pumpun mitoitukseen liittyy imuputki, painelähtö venttiileineen ja lyhyt tai pitkä paineputki. Kun pumpun mitoituksessa hyödynnetään mitoitusohjelmaa, voidaan pumpun valinnassa tutkia mm. virtausnopeus imuputkessa, paineputkessa tai venttiilissä. Samalla kun pumpun virtaama selviää mitoituslaskelman perusteella, saadaan selville millaisella hyötysuhteella pumppaus tulee toimimaan ja pyrkiä valitsemaan juuri sopiva pumppu kohteeseen. Antti Smolander Oy:n toimintaperiaatteisiin liittyy se, että mitoitus tehdään laskelmiin perustuen ja ne dokumentoidaan kunnolla.
Vesilaitokset keskittyvät yhä useammin pumppausten sähkönkulutukseen. Näin on myös Antti Smolander Oy:n mallinnus- ja mitoituslaskelmien yhtenä tekijänä, sopivan pumpun ja putken yhdistelmän valintakriteerinä energiankulutus. Hyvin usein ajatellaan, että pieni pumppu jatkuvasti käynnissä kuluttaa vähemmän energiaa, kuin suuritehoinen pumppu jaksottaisessa käytössä, mikä usein onkin totta. Mutta päinvastaisiakin esimerkkejä on: Eräässä taloudellisuusvertailussa havaittiin, että pienemmän pumpun paraskin hyötysuhde oli alle 10 % pienempi kuin suuremmalla pumpulla. Esimerkkitilanteessa vuorokauden ajalle laskettu energiankulutus puolsi suuremman pumpun valintaa, mitä ei olisi ilman hyvää mallinnusohjelmaa pystynyt ennalta päättelemään.